En ole ollut täällä piiitkään aikaan. Paljon on ehtinyt tapahtua, ja maailmani on muovaantunut uusille urille.

Taas yksi kouluvuosi on takana. Se oli erittäin työntäyteinen ja antoisakin. Ensi vuonna on vuorossa sitten se kauan odotettu (ja pelätty) ohjaus... Vielä en osaa sanoa, kuinka tekijänoikeuksien kanssa käy, mutta niiden hankinta on työnalla. Sain ainakin yliopettajan siunauksen, mikä lämmittää mieltä, vaikka se ei takaa autuutta tämän asian kanssa. Pidän vain hetken lomaa kouluasioista, etten uuvuta vallan itseäni.

Lukuisista epäonnistumisista huolimatta voin sanoa, ettei Amor ole unohtanut minua kokonaan. Se on vain hieman härnännyt ja leikitellyt kanssani. Se on äärimmäisen kieroutunut siivekäs. Ihminen, kenet olen löytänyt, on melkein liian hyvä ollakseen todellinen. Kuitenkin hän pitää minusta sellaisena kuin olen, ja voin olla satakymmenenprosenttisesti oma itseni hänen kanssaan. En ole vähään aikaan ollut näin onnellinen. Ihanaa, että olen jonkun kanssa, joka oikeasti kuuntelee ja tukee minua kaikessa mahdottomuudessani. Tämä on sellaista, mitä voi kutsua todelliseksi - Aion pitää hänestä kiinni ja lujaa. Jos joku saa sinut tuntemaan itsesi kuningattareksi, se ei voi olla paha asia, eihän? :D

Ihanaa, että tulee taas kesäkesäkesä! Ensi lauantaina on rakkaan sisareni lakkiaiset (pirulainen kirjoitti E:n paperit päihittämällä isosiskonsa :P), ja sitten sitä seuraavana maanantaina reissaamme siskon ja Armaani kanssa Tampereelle! Jei! Kiva päästä vähän pois arjesta ja kiireestä.

Aurinkoista kesän odotusta itse kullekin säädylle!