Huomenna on vapaapäivä! Ylihuomenna lähden saareen teatteriväen mukana, kutsun saaneena :) Vaikka en ole varsinainen työryhmän jäsen, olen ollut mukana toiminnassa auttamassa. Mukavaa, että pienetkin efortit huomataan :D Yritän vain olla hyvä muille.

Kesä on jo lähes puolessa välissä. Sen huomasi siitäkin, että Aidan näyttäytyi ensikerran jälleen uusintakierroksella olevassa Sinkkuelämää -sarjassa... Aika kuluu ja koulukirjat pysyvät yhä suljettuina. Lykkään lukemista ainakin vielä tämän viikonlopun, että saan edes hieman kokonaisvaltaista vapaa-aikaa töistä ja opinnoista.

Vituttaa suoraan sanoen, että meillä töissä kaikki hajoaa käsiin; tietokonehan on aiheuttanut harmaita hiuksia jo iät ja ajat, mutta nyt kassakone on alkanut osoittaa yhteistyöhaluttomuuttaan, ja rakkine on tyystin jäämässä eläkkeelle aivan ilmoittamatta. Juttuhan on niin, että mekanismi, joka mahdollistaa avaimen ja lukon yhteistyön on kieroutunut vinoksi. Tai se kieroutuu vinoksi sitä mukaa, kun kassaa avataan ja suljetaan. On ollut puhetta pääkallopaikan ihmisten kanssa, että meillekin tulisi automaattinen, piuhallinen kassakone, jolloin kassalipas aukeaa vain silloin, kun koneelle lyödään ostoksia ja suoritetaan rahastus. Nyt pyörittelemme avainta, ja ryskääminen on ilmeisesti aiheuttanut koneelle nivelvamman. Ensi alkuun, kun kerran suoristi mekanismiraudan, kone toimi pari kolme päivää ihan hyvin. Nyt viikko eteenpäin kassa on tehnyt tenkapån yhdessä päivässä. Puhuin hetki sitten työtoverin kanssa puhelimessa, kun kassa oli jumittunut kiinni. Juuri tänään hakkeroin kassan auki ja suoristin raudan. Pääkallopaikalla on lomasesonki, joten piuhojensaanti kestää taatusti ikuisuuden. Meidän pitäisi sitten sinnitellä konevanhuksen kanssa, joka rutisee jatkuvasti haluamastaan eläkkeestä. Nämä ovat näitä työn pikku haittapuolia. Kaikki ovat naama norsun piip! ja puhelin soi yötä päivää, kun täytyy antaa ohjeistuksia. Ei siinä mitään, että soitetaan, mutta nytkin tuli sellainen olo, että pitäisi lähteä itse korjaamaan tilanne. Lupasin mennä käymään huomenna katsahtamaan tilanteen, ettei aamuvuorolainen ole ihan paniikissa paskan koneen kanssa, vaikka käskinkin työkaveria jättämään lapun huomisvuorolaiselle...

Asioilla on taipumus järjestyä, mutta onhan tuo epämiellyttävää ja aiheuttaa lisää vaivaa, kun jatkuvalla syötöllä saa ronklata koneita kuntoon. Yritän olla ressaamatta turhaan, mutta that's me. Baby, I'm the worrying kind.