"I Hate Juhannus" kuuluu päivän slogan. Varsinkin, kun joudut viettämään sitä yksin kotona.

Olen nähkääs töissä koko juhannuksen. Siinä ei itsessään ole mitään purnaamista; kolme päivävuoroa, joista yksi on jo takana (tänään onkin kyllä vasta aatonaatto). Mutta se, mikä kismittää on se, ettei minulla ole ketään, kenen kanssa tätä yöttömän yön juhlaa viettäisin. Poikaystäväni on edelleen siellä matkoillansa, eikä minulla ole harmainta haisuakaan, milloin Hän palaa. Tai viimeistään maanantaina tietty, kun Hänellä alkaa taas harjoitukset... Mutta silti, olen niiiiiin yksin... Kaikki läheiseni ovat juhlimassa jussia tahoillaan, ja minä mätänen neljänseinän sisällä. Ei sitä ole oikein kivaa yksin lähteä minnekään terassille raakkumaan tai piknikille istumaan. Sitä paitsi kaikkihan katsoisivat minua täällä kummissaan, jos yksin eväsretkelle puistoon lähtisin; täällä on vähän eri meininki kuin esim. Helsingissä, joka on täynnä kivoja pikkupuistoja auringonottoa ajatellen. Pitää varmaan vetää vitutuskännit huomenna :D

Voisin perustaa järjestön, joka kantaisi tuota "I Hate Juhannus"-nimeä. IHJ-järjestö. Siinäpä vasta oiva nimi. Juhannusinhoni on lähtenyt liikkeelle jo kauan aikaa sitten. Ennen vanhaan sitä oltiin aina lähdössä kavereiden kanssa jonkun mökille, mistä seurasi kaamea stressi; hanki ruokaa, hanki viinaa, kenen kyydillä mennään, paljonko rahaa menee bensoihin...plää plää plää.. Yksi vaivainen viikonloppu, ja paljon melua tyhjästä. Juhannus on vain hyvä koodinimi saada vapaata töistä, ostaa pari mäyräkoiraa ja lähteä taluttamaan niitä kaupungille muiden hilpeiden koiranulkoiluttajien tavoin. Onhan se toki mukavaa, että suurella osalla ihmisistä on vapaata, jota saa viettää nauttimalla yhdessäolosta läheisten kanssa. Minäpä olenkin juuri vastakohtaihminen; olen töissä jussipäivät ja illat ypöyksin...

Ainoa hyvä puoli tässä on se, ettei tarvitse lähteä minnekään. Ei tarvitse aiheuttaa itselleen harmaita hiuksia pohtimalla ja ponderoimalla kaikkea, mitä pitäisi ostaa ja tehdä. Voi lämmittää itselleen kaikenkattavaa mikroruokaa ja öllöttää telkkarin edessä kuin pahin sohvaperuna ainakin. Ostin minä sentään pari pulloa siiteriä, ettei tästäkään ihan kuivaa juhannusta tule :D Tänään voi katsella telkusta kaikkia mahdollisia ja mahdottomiakin ohjelmia.. Ehkäpä katsastaa pari leffaa... Kenties polttaa korsteenina tupakkia... Ei kuulosta pahemmalta, mutta turha toivoa, että alkaisin pitää juhannuksesta.

Aurinkoista ja lämmintä juhannusta kaikille tällaisesta mörrimyökystä huolimatta! :P