Kello kaksitoista lyö, mutta täällä valvon yhä tietokonetta naputellen. Sisällä on kuuman päivän jälkeinen, helteisen rapsakka +24 asteen lämpötila, ja eikun vain uuni lämpiämään, että saa pientä hiukopalaa vielä kupunsa alle tunkea; aion heittää uuniin Rucola-pesto-Ciabattan. Sen kyytipojaksi naukkaillaan hieman kesäistä tomaatti-sipuli-lehtisalaattia sekä herkkusienisalaattia. Ai, että on namia! Sitten vielä kaapista kylmää Colaa tai Bonaquaa ja avot!

Hyvästä ruoasta tulikin mieleeni ettette ikinä arvaa, mitä ihana poikaystäväni eilen keksi. Noh, pohjustukseksi kerrottakoon tässä, että Hän lupasi kokata minulle. Sitten Hän soittikin minulle eilen, että mitä jos menisimmekin syömään ulos erääseen paikkakuntamme parhaaseen ravintolaan! Ja että Hän maksaa koko lystin! Minulle ei ole kukaan koskaan järjestänyt mitään noin ihanaa, vaikka pelkästä ravinnontarpeestahan siinä onkin kyse. Siltikin tuollainen romanttinen teko sai sydämeni läpättämään niin, että kädet tärisivät. Ei tarvinnut pelätä, että olisin joutunut syömään nötköttiä suoraan purkista tai jotain muuta vastavaa ;P 

Menimme sitten illalliselle tai myöhäiselle päivälliselle oikeastaan. Söin suussasulavaa possua kermaisalla aurajuustokastikkeella ja lohkoperunoilla. Ateria oli maittava, mutta annoskoko oli valitettavasti liian iso minun vatsalaukkuuni kokonaan mahtuakseen, etten saanut tuhottua sitä täysin. Tuli melkein huono omatunto siitä, että toinen maksaa koko laskun, mutta minä tarjoan seuraavan kierroksen :D

Nyt joudunkin tulemaan toimeen ilman Häntä, sillä Hän lähti matkoille. Ihan Suomen rajojen sisäpuolelle kuitenkin. Eikä Hän ole poissa kuin muutaman päivän, mutta silti. Yleensä en tuntisi näin voimakkaasti tällaisessa pikku-erotilanteessa, mutta tämä tunne on jotain, mitä en ole koskaan aiemmin kokenut... Siksi olenkin hieman hämilläni näistä minulle tuntemattomista ja vieraista tunteista. Tässä tapauksessa vain tuntuu olevan sitä jotakin.

Ehkäpä tie naisen sydämeen käy sittenkin vatsan kautta. Aina sanotaan, että niin olisi miesten kohdalla, mutta tasa-arvon vuoksi, voivat naisetkin nauttia ruoalla hemmottelusta. Tosin minusta olisi todella kiva, jos Hän vaikka kokkaisikin minulle joku kaunis päivä jotain kulinaristin makuhermoja kutkuttelevaa muonaa. Olen jo kerran saanut nauttia Hänen tulisesta nuudelipannustaan (kyllä, oli siinä paljon muutakin kuin nuudeleita, ja tasa-arvon vuoksi minä tiskasin . Kolmas aterioija, talon isäntä odotteli ruokaa kaikessa rauhassa :D). Se on hyvin mukavaa, että joku muu vaihteeksi uurastaa hellan ja pannujen loimussa. Mieluiten kai sitä valmiiseen pöytään istahtaa. Mukavuudenhaluinen laiskamato kun on.

Nyt ajastinkello pirisi! Lähdenkin tästä nauttimaan hurmaavantuoksuisesta Ciabattasta. Nautinnollisen aistikasta kesäyötä kaikille!