I'm back! Kerrankin olisi aiheita niin paljon, että oikein tursuaa, mutta päätin mahduttaa kaiken tähteellisen tämän iltaiseen kirjoitukseeni :D

Niin, minähän pääsin siis vihdoin opiskelemaan. Sivusin sitä niin pikaisesti viime merkinnässäni, mutta nyt minulla on aikaa kirjoittaa vähän pitempi pätkä. Yli seitsemästäkymmenestä hakijasta minut valittiin siihen kahdenkymmenen iloiseen joukkoon, jotka aloittavat teatteri-ilmaisun opiskelun ammattikorkeakoulussa tänä syksynä! Voi, että olen onnellinen! ;P Kolmas kerta toden sanoo, totta tosiaan. Vanhaan sananlaskuun voi siis luottaa... Nyt minulla on ainakin motivaatiota ja tarmoa alkaa tosissaan opiskella, ja ensi kertaa sitten ala-asteen odotan, että koulu alkaa!!!

Toinen huikaiseva asianhaara on se, että  pääsen vihdoin irtautumaan "äidin helmoista", ja pääsen oman elämäni alkuun. Onhan se jo korkea aika näin 21-vuotiaana, mutta kannatti odottaa, että sain opiskelupaikan. Kävin tänään allekirjoittamassa vuokrasopimuksen, joka astuu voimaan elokuun puolessa välissä. Asunto on viihtyisä kaksio aivan keskustan kupeessa; kaikki palvelut ja koulukin ovat lähellä. En malta odottaa, että pääsen sisustamaan omaa kämppää!! :P Sormeni syyhyävät....

Kolmas oivallinen tapahtuma on se, että minulla on nyt oma kannettava tietokone! Tai ei se oikeastaan vielä ole täysin (tai lähellekään) minun, sillä maksan siitä vuokraa kolmen vuoden ajan. Tuollainen ratkaisu on kuitenkin oivallinen opiskelijan lompakolle, ettei tarvitse heti pulittaa jotain tonnin hintaa kerralla. Kolmen vuoden jälkeen saan sitten lunastaa koneen itselleni sadan euron hintaan. Joudun toki maksamaan hieman extraa siitä, että saan koneen, mutta se ei tunnu niin pahalta erissä maksettuna :D Kykenen nyt vihdoinkin jatkamaan rakasta kirjoitus-harrastustani, ja ensimmäistä kertaa kunnolla! Bonuksena minun ei tarvitse hommata uutta DVD-soitintakaan, sillä tämä "Muru" näyttää niin tavalliset kuin poltetutkin versiot! Lisäksi minun ei tarvitse enää pelätä, että kone tilttaa kesken kirjoittamisen tai netissä surffauksen!!!!! Tämä "poikanen" ainakin näyttää kaikki tiedostot, ja tässä on tuhat kertaa enemmän kapasiteettia.

Vieläkö saisin kaiken kuntoon Hänen kanssaan niin olisi elämäni kruunattu. Ymmärrän tietysti, ettei kaikkea voi aina saada, mutta mielestäni ansaitsen myös hieman romanttista rakkautta. Tulemmehan me vaikuttamaan samassa koulussakin Hänen kanssaan. Täytyy vain toivoa, että joku maaginen henki puhaltaa romanssimme uuteen liekkiin. Minä olen valmis yrittämään, jos Hän vain tulisi puolitiessä vastaan! Että tiedoksi vain :D

Kaikki on vielä niin epätodellista! Ei sillä, ettenkö haluaisi, mutta en vain saata uskoa hyvää onneani! Nipistäkää minua niin tiedän, etten vain uneksi tästä... :P

Lähdenkin tästä tutkimaan uuden tietokoneeni saloja! =P Hauskaa illanjatkoa kaikille!