Heipä hei! Pitkästä aikaa olen jälleen näillä aaltopituuksilla..

Koulu on alkanut, ja olen ollut niin kiireinen, etten ole saanut aikaiseksi suoltaa tänne mitään. Olen vieläkin niin sekaisin kaikesta uudesta, etten saa oikein mitään ulos... Olen väsynyt, mutta pirun onnellinen.

Luokkatoverit ovat aivan mahtavia!! Ei voi ymmärtää, miten voi synkata 19 erilaisen ihmisen kanssa näin vitsarin hyvin!!! :P Ollaan viimeiset kolme päivää aloiteltu opiskelua ns. turvallisesta ympäristöstä eli olemme tehneet improvisaatioleikkejä. Olen nauranut niin maha kippurassa, että kyljet olivat eilen ihan kipeinä... Meillä on aivan mahdottoman loistava yhteishenki, ja kaikki kannustavat toisiaan uskaltamaan olla omia persooniaan. Olen täysin sanaton tästä suuresta yhteenkuuluvuuden tunteesta. Ja se on paljon meikäläiseltä se.

Ensimmäisen kerran pitkään aikaan minua on väsyttänyt aivan jokaikinen ilta. Menin eilenkin nukkumaan jo puoli kymmeneltä (!!!), kun tavallisesti olen kukkuillut sinne kolmeen, neljään aamuyöllä kuin varsinainen imsomniakko. Koulupäivät ovat nastoja, mutta helkkarin uuvuttavia. Kokoajan oppii jotain uutta, vaikka melko pitkälle esim. useimmat impro-harjoitukset ovat entuudestaan tuttuja. Ei oo todellista! Meikäläinen on nyt sitten virallisesti opiskelija!!

Elämäni tulee pyörimään aikalailla opiskelun ympärillä. Yritän kuitenkin aina välillä tehdä jotain aivotonta, ja heittää pari lausetta myös tänne Vuodatukseen. Huomenna olen lähdössä Ouluun vanhan ystävän luokse ja fiilis siitä on ehdottoman odottava!! :D

Tiistaina tuli kuluneeksi tasan neljä kuukautta siitä, kun tapasimme Hänen kanssaan! :D Se, että olen seukannut neljä kuukautta tuntuu surrealistiselta, mutta kivalta ("Surreal but nice" -Hugh Grant "Notting Hill"-leffassa). Elämä hymyilee :)

Olen aivan turta kaikesta uudesta ja ihmeellisestä, mutta silti varmaan onnellinen. Apulantahan se tällaisesta lauleskeli joskus vuonna kirves ja kypärä. Mutta onneksi en ole itsetuhoinen, mutta voi kyllä, oikein suloinen.