Kun olin tänään asioilla ruokakaupassa, toimittaja bongasi minut galluppiinsa. Kysymys koski Suomea tällä hetkellä puhuttavaa Idols-ohjelmaa. Kysymys kuului, että onko Idols vain ihmisten iloksi thety nöyryytysjuhla vai onko Idolsista todella mahdollista nousta tähtiin. Huomenna paikallisalueiden lehdessä minä tyttö komeilen kuvani kera ja alapuolellani on teksti, joka ilmoittaa, että mielestäni Idols on kaksipiipuinen juttu. Toisaalta on hyvä, että ammattilaiset ottavat luulot pois oikeasti kisaan mitään asiaa olevilta tolloilta. Joskus kuitenkin tuomareiden kommentit saattavat olla raadollisen raakojakin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos olet kisaan lähtenyt, sinun on lupa odottaa ilkeitäkin kommentteja. Totuus sattuu, eiks jeah? Kun on jo kaksi aiempaa tuotantokautta Idolsia takana luulisi kokelaiden jo osaavan varautua kaikenlaiseen kuran ja loskan luontiin. Tosin mielestäni esim. American Idol tuomari Simon Cowell on tuhat kertaa ilkeämpi kuin esim. Suomen Jone Nikula tai Asko Kallonen. Kuitenkin itse pidän Simonista juuri sen takia, että hän sanoo asiat suoraan. Uskon kuitenkin, että jotkut Idolsiin yrittävät menevät koe-esiintymiseen vain 15 minuuttia julkisuudessa silmissään kimmeltäen.
Asiasta kukkaruukkuun aion mennä huomenna kenkäostoksille. Eilisestä kenkäänjumittumisenpelostani huolimatta tungin ne toiset, vetoketjurämäkengät jalkoihini. No sittenpä kävikin niin ikävästi, että kauppareissulta palatessani tunsin vetoa vasemmassa jalassani. Syynä oli auki lähtenyt vetoketju, mutta vihulainen olikin avautunut vetskarin keskeltä! Nekin ovat nyt virallisesti entiset kengät. Ei auttanut muu kuin laittaa jalkaan saumarikkoontuneet monot. Silläkin uhalla, että lumi olisi tunkenut sisälle ammottavasta aukosta. Vielä pitäisi olla alesesonki käynnissä, joten enköhän minä jotkut kohtuuhintaiset kalossit löydä.
Tällaiset
Tai tällaiset*
Nämäkin sopisivat minun pirtaani**
Kommentit